Etsi sanat

Ensimmäinen sanan löytänyt saa pisteen, sanat voi olla ihan mitä tahansa, kuten nimiä tai lyhenteitä, sellasiakin mitä en tarkoituksella pistänyt (koska kirjaimia oli aika vähän, söin jo suurimman osan). Pisteille keksin jotain kivaa myöhemmin. Lisäksi jokainen nimimerkillä tähän kommentoinut saa yhden pisteen, joka meinaa että pistän nimen jonnekin pisteenlaskutaulukkoon ylös. Jos ees muutama innostuis niin vois olla kivaa keksiä tällasia jatkossakin, alkaa nimittäin välillä olla pula tekemisestä näin arkisin. Mutta siitä enemmän alempana.

Aika on tosiaan alkanut kulkemaan aika hitaasti, ei millään uskoisi viime perjantaista olevan vasta alle viikko. Toisaalta japanissa on tullut oltua jo reilu kolme viikkoa, ja ympäristöön on tottunut jo melko hyvin, ja aamulla vaan harvoin luulee olevansa jossain muualla, suunnilleen yhtä harvoin kun suomessakin herätessä, ja ihan yhtä kivalta se täälläkin tuntuu. Huomenna pitäisi saada tutkimukselle aihe, tai vähintäänkin jotain suuntaa-antavaa opastusta, mikä luultavasti tuo mukanaan tekemistä, ja vie pois syyn lähteä labrasta kotiin aina joukon ensimmäisenä. Labrassa oleva magneettitaulu, jossa jokaisen nimellä varustettu nappi on kiinni senhetkisessä olinpaikassa (esim. labra, ruokala, luento, koti), on siinä määrin painostava tyhjyyttä ammottavalla koti-kohdallaan, etten ole uskaltanut ennen kuutta häipyä. Silti olen tosiaan yleensä ensimmäisenä hipsimässä paikalta, eikä muilla näytä olevan kiire, hommissa tai kotiinpaluussa.

Japanin taso osoittautui vähän ongelmalliseksi, sillä vaikka testistä saamani taso 3 vaikuttaa muuten melko sopivalta, aiheuttaa kanjien (josta sain erityismaininnalla tason 1) osaamattomuus sen, että jätän luultavasti luku- ja kirjoituskurssin pois, ja myös kielioppikurssilla on luvassa ongelmia. Pitäisi luultavasti vaan opetella mahdollisimman nopeasti paljon kanjeja, ja siitä syystä otin ykköstason a-ryhmän sijaan kanji-taustaisille (kiina/korea...) tai jotain muuten osaaville tarkoitetun b-ryhmän. Lisäksi jätän varmaan puoliksi laiskuuttani puoliksi vaikeudesta johtuen maanantaiaamun puhekurssin, jossa pitäisi haastatella japanilaisia ja pitää tuloksista esitelmä. Se siis jättää japaninopinnoiksi Kawauchilla G3, L3, K1 sekä Aobayamalla Scientific and Technical Japanese ja Calligraphy, viikossa 9h, ja mahdollisesti vielä tiistai-iltaisin asuntolan läheistöllä keskustelukurssi.

Tänään aamulla olin siis ensimmäistä kertaa japanin kielikursseilla R3 (jonka siis jättänen pois) ja G3, sekä yliopiston kaikkien vaihto-oppilaiden orientaatiossa, joka ei antanut enää mitään uutta, vaan taas pinon esitteitä reppuun painamaan. Kun ennen tilaisuutta odottelin tilan aulassa, huomasin kuudennesta kerroksesta avautuvan ihan kelvollisen näkymän pariin suuntaan, ja päätin kaivaa kameran pitkästä aikaa esille. Kuva on Kawauchin kampukselta Aobayamalle päin, tosin eri päähän ja eri reittiä kun oma päivittäinen reippailupolkuni. Jäljempänä vielä otos Kawauchilta, sisältämättä mitään erityisen mielenkiintoisia kohteita, en edes tiedä mitä yläosassa avautuva rakennus pitää sisällään, ehkä jotain tutkimuslaboratorioita, joita täällä tuntuu riittävän. Itsekin siis suuntasin orientaation jälkeen labraani, josta poistuin joskus puoli seitsämän. Ruuan puolesta ilta meni kalasisältöiseksi osoittautuneiden möykkyjen sekä riisin parissa, aiheuttaen yleensä ruuanlaiton viemän ajan jäämisen vapaaksi bloggaamiselle.

Huomenna siis luvassa labran ohanami, eli syödään ja juodaan kukkien alla, tosin sateen uhatessa taitaa meidän syömäjuomingit jäädä lähistön seminaarihuoneeseen. Ilmoitus tuli sähköpostissa vain japaniksi, mikä toivottavasti ei tarkoita, että ilmoitusta ei ole tarkoitettu minun luettavakseni, sillä nokkelana poikana otin rikaichanin käyttöön myös sähköpostini hoitavaan thunderbirdiin ja luin melko vaivatta sanoman.

Hanamista on luultavasti ainakin vähän jotain oikeaakin kerrottavaa, joten jos aikaa on, palaan myös huomenna kirjoituspöydän ääreen. Tästä eteenpäin vaikuttaa kuitenkin uhkaavasti siltä, että meno rauhoittuu tyypilliseksi arjeksi, josta ei juurikaan kerrottavaa riitä. Tosin mielialasta riippuen se saattaa vaan aiheuttaa entistä enemmän kirjoittelua. Jossain vaiheessa lienee kuitenkin luvassa jotain matkustelua erinäisissä ryhmittymissä, ja silloin saattaa myös kameran saada otettua esille vaivaantumatta turistisuudestaan. Siitäkin huolimatta, hyvää illanjatkoa.