Koreaan!

Kannykka taas tehokaytossa, kun juna vie kohti Sendain lentokenttaa.

Matkakuume ei ehka ole ihan huipussaan, kaikenlaisten viisumi- ym. selvittelyjen ollessa viela pahasti kesken, mutta suuntaan silti nokkani kohti Etela-Koreaa parin toveruksen seurassa. Suunnitelmissa kolmen yon reissu Busaniin, asuntolan kamppiksen Yuun luokse vierasille. Matkaa on viritelty alunperin jo selvasti viime vuoden puolella, ja kun mukaan lyottaytyi myohemmin myos reissailua ilmeisesti enemmankin hasrastanut japanilainen Nozomi, saatiin myos kaytannon rattaat pyorimaan.

Ja saavuinkin jo lentokentalle. Sovittuun tapaamiseen on kuitenkin viela 40 minuuttia ja itse lentoon yli 3h, joten jatketaas tarinointia. Niukaksi jaaneelle aamupalalle tosin pitanee jossain vaihessa metsastaa jatketta.

Kanadalaiselta Nicolakselta tulikin juuri maili, seuraavalla junalla ilmeisesti tulossa. Porukka on siis mina, Nicolas ja Nozomi.

Jos sitten vahan jotain muutakin valiin, matkakertomus tulee varmastikin kuvien kera vahan paluun jalkeen, ja jos oikein tylsaa tulee niin saatan jotain jo reissun paaltakin kirjotella. Eilen oli tosiaan labralla ihan minua varten jarjestetty seminaari, silla en paasse huomiselle siirrdttyyn varsinaiseen 4. vuoden opiskelijoiden seminaariin. Valmistelut tuli tehtya tuuttuun tapaan viime tingassa, ja viela perjantaina en ollut edes alottanut shown valmistelua. Siihen nahden suoriuduin tehtavasta mielestani ainakin tyydyttavasti, enka usko takkuilleen englannin hairinneen sita juurikaan ymmartamattomia kuuntelijoita. Lieko oma huvittuneisuuteni tokeroille ilmaisuilleni nakyneen ulospain. Japaoiksi en siis alkanut koko hommaa vaantaa, vaan homman ydin oli englanniksi, vain alku ja loppu japania. Talla kertaa kuitenkin myos lopun kyselyosuudessa sallittiin japani, joten muutamaa kysymysta sain pohtia kuuntelijoiden kielella.

Taululla vilkkuu jo vihrea valo check-inin merkiksi, joten jatketaas yllaolevaa taas kun tyhjaa aikaa ilmestyy. Luultavasti siis naissa merkeissa kohti Koreata!