And so it begins

Nanohan soidessa taustalla voisin vähän valaista lukijoita siitä, mistä oikein on kysymys, vaikkakin potentiaalisimmat lukijaehdokkaat tietänevät asiasta jo enemmäm kun haluavat.
Alkuun pieni varoituksen sana kirjoitustyylistäni: pidän kirjoittamisesta enemmän kuin taidoistani voisi päätellä, joten tekstiä tulee olemaan paljon ja asiaa vähän ja harvassa. Koittakaa jaksaa.

Tapahtumaketjun lähteen voisi löytää kauempaakin menneisyydestä, mutta varsin merkittävä alku oli, kun pikkuveli antoi sopivan tilaisuuden toteuttaa ehkä pitkäänkin muhineet suunnitelmat animeen tutustumisesta tarjoamalla katsottavaksi joitain sarjoja, ensimmäisinä Chobits ja KgNE. Tekemättä tästä mitään faniblogia sanotaan, että olin tuon vuoden 2005 ensimmäisen viikon jälkeen täysin menetetty tapaus.

Paljolti edellisestä johtuen sain päähäni mennä seuraavana syksynä japanin alkeiskurssille (opinahjona TTY, jos jotakuta kiinnostaa). Toki vaikuttamassa oli myös varsin pitkällinen kiinnostus Itä-Aasian kulttuuriin kaikin puolin, mutta vasta nyt se saavutti kriittisen massan. Lukuvuoden päivät opiskelin tyytyväisenä kieltä kuvitellen, että pian katselen tekstittämättömiä sarjoja ja luen mangaa alkuperäiskielellä. Joskus varmaan loppukevään tienoilla alkoi kuitenkin tuntumaan, ettei se riitä. Sain päähäni ajatuksen matkustamisesta itse Japaniin käyttäen verukkeena opiskelua vaihto-ohjelman turvin. Ajatuksen muhittua kesän, alkusyksyn ja melkein viimeisetkin päivät ennen määräaikaa, sain viimein hakupaperit täytettyä. Seuraavassa vähän haun ensimmäisestä vaiheesta siitä kiinnostuneille.

Vaihtoon lähdön ideana oli päästä tutustumaan nimenomaan Japaniin, joten hakukohteesta maa oli selvillä alusta lähtien, mutta vielä tarkempi kohde piti jotenkin osata päättää. Käytin varsin paljon aikaa lueskellen vaihtoraportteja ja blogeja Japanissa vaihdossa olleilta opiskelijoilta, yrittäen saada jonkinlaista kuvaa opiskelumahdollisuuksista. Lisäksi kävin kyselemässä asiasta KV-toimistolta ja kävin läpi erilaisia sieltä saamiani lappuja. Koulutusohjelmani (tietotekniikka) ja muodostuneiden mielikuvien pohjalta rajasin vaihtoehdot kahteen yliopistoon, Tohoku University Sendaissa ja Chukyo University, joista valintatilanteisiin huonosti sopeutuvana päädyin lopulta ensimmäiseen, kun jälkemmäiseen ei enää ehtinyt kevääksi hakemaan.

Hakupapereita varten täytyi ensimmäisessä vaiheessa kasata kiitettävän yksinkertaisen varsinaisen hakulomakkeen lisäksi englanninkielinen CV ja opintosuunnitelma. Työnhausta täysin kokemattomana CV:n kirjoittamisessa oli omat ongelmansa, mutta erityisesti opintosuunnitelman laatimisessa oli pahasti ymmällään. Edelleenkin on aikalailla epäselvää mitä kursseja on valittavana ja millä kielellä, mutta sain lopulta kasaan jonkinlaisen listan kursseja ja aihealueita. Yliopiston englanninkeilisten sivujen puutteellisuudesta johtuen yritin kaivaa tietoja japaninkielisiltä sivuilta, joten sanakirjasta huolimatta jopa kurssien nimet jäi vähän arvailun varaan, sisällöstä puhumattakaan. Graduate-tason kursseista löytyi monesti paljon kattavammat tiedot englanniksi, vaikka opetus oli niissä lähes poikkeuksetta (ilmeisesti) japaniksi. Niille pääseminen ei kuitenkaan bachelor-tutkinnon puuttuessa ole ollenkaan varmaa, ja kielitaidon on kehityttävä varsin vauhdilla, jotta opiskelussa pelkästään japaniksi olisi jotain mieltä. Kovin epäselviltä tuntuvilla sivuilla navigoinnin sijaan käytin oikean asian etsimiseen lähinnä googlea.

Syksyllä alkavan vuoden opiskeluja suunniteltaessa totesin vaihdon vaikuttavan jonkin verran valittaviin kursseihin, joten päätin painottaa opintoja syksylle siltä varalta, että neljännen periodin lopussa keväällä jäisi opiskelut kotimaassa tauolle. Kun vielä sain päähäni parantaa kielitaitoani myös englannin osalta peruskurssin avulla, päädyin varsin työlääseen syksyyn, johon tuli lisäksi vielä vaihtohakemusten toisen vaiheen sähläys. Toisesta vaiheesta ja muista loppuvuoden seikkailuista myöhemmin lisää.