Perjantai-aamu

Ja sitten on juhlakin ohi. Ihan kivaa oli, lahinna nuorimpien kanssa jatkettiin aina kakkospaikan jalkeiseen karaokeen asti, mista loyty Beckin moon on the water, vaikken kylla tieda miten vakuuttavasti sen osasin esittaa.

Tassa pyorasta hajonneesta kumista johtuen kampalle kavellessa menee vahan aikaa, joten sain paahani kirjottaa blogauksen. Erityista sanottavaa ei ole, joten hopisen vaan mita sattuu, illan aikana nautitun alkoholin vauhdittamana. Matka kulkee kohti lahiston supermarketta, ja ajatukset ihanan tyhjia opiskelusta. Huomenna pitkasta aikaa vahan kendoa ja varmaan reissu kaupungille esim. lisaa Nanaa ostamaan.

Juu, enaa kanjitentti ja joku turha jype-tentti, eli kutakuinkin kesaloma on alkanu!

Nyt kaupasta jotain kivaa ja sitten vahan unta. Illanjatkoja kotopuoleen.

Ohi!

Esitelmoinnit nimittain. Tanaan oli siis aamulla lyhyt kulttuurikurssin puheenvuoro, ja askettain lmppui seminaari jonka aloitin 4kk signaalinkasittelijanurani paattavalla esityksellani.

Bloggaus menee kuitenkin kannykalla, silla tunnin paasta alkaa labran kaudenpaattajaiset. Elikka pyoran selkaan ja kaupungille!

Päeväraportti labrasta!

Nonnih, sopivan ärsyyntynyt olo, huomenna koko päivän kiire ja pari esitystä. Erinomainen aika alottaa kirjottamaan vähän pisempää raporttia mitä oikein on tullut puuhattua kun on bloggaaminen niin pahasti jäänyt. Kännykällä on tullut pariin otteeseen selvitettyäkin, mutta ei se sillä kirjottaminen kumminkaan niin mukavaa ole, että koneella bloggaamisen korvaisi. Ääkkösetkin puuttuu.


Juu, jos vaikka taas yrittäisi kronologisesti alotella, muistaisi vaan mistä... No, se kronologiasta, kerron aluksi vaikka mitä huomenna on luvassa. Tuo linkkaamani kirjoitelma piti siis palauttaa viime torstaina, mutta kuten kerroin, kirjoitin sen vasta sunnuntaina, joten palautus tapahtuu kurssin viimeisellä kerralla huomenaamuna. Samaan aikaan pitää pitää muutaman minuutin esitelmä jostain haluamastaan aiheesta, englanniksi siis myös, mutta sisältö on omalta osaltani vielä aika pahasti auki. Kendo olisi aiheena kiinnostava, mutta en usko keksiväni siitä tarpeeksi kerrottavaa, kun en ole kovin hyvin tutustunut varsinaisesti lajin historiaan tms, huitonut vaan muiden neuvojen ja mallin mukaan. Luultavasti siitä tulee siis yhtä hieno kun viime torstain esitys, josta kännykällä ilmoittelinkin, eli ihan liian lyhyt, sisältö sekavaa enkä oikein ainoaan kysymykseenkään osannut järkevää vastausta keksiä. Mutta onneksi sillä ei mitään väliä olekaan, toivottavasti...

Toinen esitys huomenna on sitten ollut vähän isompi projekti, sillä kyseessä on labrassa tehdyn Individual Researchin päätösesitys. Oma "tutkimukseni" oli siis tappavan tylsän signaalinkäsittelyn peruskirjan lukeminen, ja esitykseni aiheeksi valitsin vähiten tylsän aiheen (tutorini kovin kysellessä että "mikä näistä aiheista kiinnostaa eniten" mihin aloin loppuvaiheessa vähän suoremmin vastailemaan että "eipä ne juuri kiinnosta"), spektrogrammin, ja sen hyödyntämisen musiikin visualisoinnissa. Voisin pistää taas esityksen saataville lopullisen version valmistuttua esityksen jälkeen (jos nyt muistin edellistäkään pistää), vaikka eipä se varmaan ketään kiinnosta, itseni mukaanlukien. Esityksen pitää kestää 15 minuuttia, sisältäen muutaman japaninkielisen dian, ja höpinäni lopetettua paikallaoleville labran jäsenille annetaan vapaat kädet pommittaa kysymyksillä. Suojana toimii onneksi kielimuuri, vaikka siinä ikävänä aukkona on englanniksi sujuvasti kommunikoiva professori. En ole kumminkaan enää jaksanut, enkä varmaan tässä kunnossa pystynytkään, kovin erityisesti panostaa esitykseen, vaan yritän saada siitä rimaa hipoen riittävän kelvollisen, ettei mitään korjaavia toiminpiteitä loma-aikana tarvitse tehdä.

Esitysten (joita on siis kaikilta noin kahdeksalta labran kyseistä perusjuttuja opettavan tutkimusprojektin tekijöiltä luvassa) jälkeen on sitten labran lukukauden päättäjäiset, joiden sisältö on vähän vielä auki, mutta jonnekin paikkaan mennään ja 3500 jeniä pulitettiin etukäteen, toivottavasti ei ole yhtä epähauskaa kun Yakiniku viimeksi...

Mutta sitten torstain jälkeen onkin opiskelut siltä osin pääosin ohi. Viikon päästä on vielä kanji-tentti, johon ajattelin kyllä ihan kunnolla opiskella, mutta se tuskin on rasitteena, sillä tarkoitus on panostaa tulevana lukukautena pääasiassa japanin opiskeluun. Kesälomallakin ajattelin opiskella kanjeja, jos pääsisi kakkostason sijaan suoraan kolmannelle sitten kun lokakuussa kurssit taas alkaa. Suunnitelman toteutuminen tosin riippuu paljon minkälaisia kiireitä ilmenee, ja varmaan sitäkin enemmän minkälainen olo sattuu milloinkin olemaan.

Lauantaina sitten taas juhlitaan, kun kanadalainen Nicola ja ranskalainen Masa täyttää vuosia. Enemmän on tullut oltua tekemisissä ensimmäisen kanssa, joten jälkimmäinen liittyy kuvioihin vain jos juhlat päätetään järjestää yhdessä, mikä on vielä vähän auki (tai ainakin eilen oli). Sunnuntaina pitäisi sitten vielä raahautua labralle, kun tutori haluaa raahata minut Unagia syömään lounaalle.

Kronologisestihan se tuli mentyä, mutta lähinnä eteenpäin. Mitä tähän mennessä sitten on tullutkaan tehtyä? Lähinnä noita esityksiä valmistellessa on aika mennyt, siinä määrin että ei ole tällä viikolla kertaakaan kendoon ehtinyt, eikä ehdi huomennakaan. Muutenkin kun muillakin on kiireitä tenttien ja kirjoitelmien ja muun kanssa, on eleskely ollut vähän vähemmän mukavaa. Sopii vaan toivoa, että vähitellen kiire hellittää muiltakin, sillä juuri nyt en erityisemmin innolla odota loman viettämistä istuessani itsekseni huoneessa.

..Ja vaikka kuinka yritän, ei menneestä kirjoittaminen tunnu onnistuvan. No, ehkäpä mitään kerrottavaa ei tosiaan ole, joten parempi vaan lopettaa tähän, muutenkin on vähän siinä kunnossa. Jos vaikka vääntäisi väkisin ton esityksen tutorin hyväksymään kuntoon ja lähtisi istumaan itsekseni huoneeseen.

Ei tuu uni

Ja taas kannykalla kun uni ei oikein ota tullakseen. Olis kylla hyva tulla kun on vahan kiire ens viikolla. Tanaan kirjotin yhen kurssin esseen, kokeillaas toimiko kannykalla linkki:

http://www.miinosekai.net/jcessee.html

lisäys: jaa tageja ei tarvittu, mutta toimiihan tuo.

Tylsaa...

Menee taas kannykalla bloggaamiseks ajan puutteessa.

Talla hetkella istun kuuntelemassa samoja aiheita toistavia Science, technology and industry of Japan -kurssin oppilaiden loppuesitelmia, odotellen omaa vuoroani. En erityisemmin voi suositella kurssia, kuten en Japanese culturea lukuunottamatta mitaan muutakaan JYPE-kurssia.

Pari tuntia naita kuunneltuani paasen jatkamaan labran seminaariesityksilla. Toivottavasti tanaan ehin syoda ennen kendoa...

Niin, kysymyksiin voisin vastata, jos tassa nyt muistais niita. Kendovarusteet maksane jotain reilu 1000e, ja saaminen kestaa tovin kun ne kai tehdaan, mika selittaisi hyvin hinnan.

Labran vaihtamista ei nailla nakymin tartte miettia, mutta varmasti tiedan kun selviaa kelpaako ehdotukseni seuraavaksi tutkimusaiheeksi.

Mun vuoro!

寝られない‥

Kone on jo kiinni ja yritan saada unta, mutta kun ei millaan tunnu onnistuvan niin ajattelin vahan bloggailla kannykalla.
Pitka viikonloppu on siis ohi, ja huomenna koulua taas 8:50 eteenpain. Tekemista rittaa taas, mutta ajattelin panostaa lahinna japanin tentteihin. Labran esitelma 26.7. saattaa aiheuttaa vahan kiiretta...
Mutta jos nyt koittas nukkua. Ainiin, on vahan jo tullut kyseltyakin, mutta jos on ehdottaa jotain ruomalaista/eurooppalaista erikoisuutta antaa/nayttaa japanilaisille, niin otan kommentteja kiitollisena vastaan!

Heiluu

Ihan vaan pikaisesti tässä kiireessä, jos jotain sattuu kiinnostamaan. Tuossa aamulla tuntui että vähän päässä olisi heilunut, tai sitten maa liikuskeli. Herättyäni sitten uutisissa oli juttua etelässäpäin olleesta maanjäristyksestä, joten jälkimmäinen vaihtoehto taisi pitää paikkansa. Täällä siis järistely hädintuskin tuntui (enkä ole kyllä aivan varma tuntuiko se oikeasti vai oliko se sittenkin vaan oma pää).

Mutta kiirettä pitää, myöhemmin jotain lisää jos sattuu aikaa olemaan, tenttejä alkaa olla tässä ennen kesälomaa, ja muuta puuhaa.

Kuulumisia

Nonih, pitkästä aikaa voisi kirjotella koneella vähän pisemmän viestin blogiin, kun on kaiken kiireen ja laiskottelun keskellä jäänyt kovin paitsioon. Kännykällä bloggaaminen näkyy onnistuneen, joten sillä varmaan lähettelen aina satunnaisesti jotain ajankohtaista kun sille päälle sattuu. Nyt kuitenkin kertailen mitä viimeaikoina on tapahtunut, kunhan ensin saan selville mihin asti edellisellä kerralla pääsin. Mitään erikoista kerrottavaa ei juuri ole, mutta kunhan selostelen mitä on tullut tehtyä ja jätettyä tekemättä normaalin arjen puitteessa. Ja kuuntelen tottakai musiikkia samala, päivän valinta on... Nightwish - Once.

Edellinen raportti taisi jäädä siihen, kun väsähtelin viime viikon maanantai-iltana labralla saamatta mitään järkevää aikaan. Vähän aluksi kommentoiden viestissä ennustettua tulevaa, sillä ennustus ei osunut ihan kohdalleen. Ensinnäkin, en osallistunut mitenkään kendo-klubin kilpailupäivän, sillä minut vapautettiin päivän menoihin tarkotetusta maksusta ja sanottiin ettei paikalle tuleminen ole tarpeellista. Kilpailujen seuraaminen olisi kuitenkin voinut olla mielenkiintoista, mitä myös yksi senpaista sanoi, mutta lauantaille ilmeni muuta ohjelmaa. Japanin kulttuuri -kurssi järjesti nimittäin fieldtripin (joku keksii jouhevan suomennoksen tolle)
Sendain eteläpuolella olevaan Chitei no Mori -museoon, jossa oli näytillä kovin vanhoja puunjuuria. Merkitsin paikan karttaan, toisin kun seuraavan kohteen, jota en onnistunut paikallistamaan jälkikäteen. Museolla piti olla puoli yhdeltätoista aamulla, joten Matiaksen kanssa suunntasin 15min aamuvalmistelujen jälkeen pyörällä kutakuinkin kohti Minami-Nagamachia. Vain vähän myöhässä, hiljalleen pyöräilyyn tunnin käytettyä, näkyi edessä lupaavan näköinen rakennus jonka kurssin opettajan hahmo vahvisti tarkoitetuksi kohteeksi. Kyseisessä juurimaisemassa tovisen vietettyä jatkoi paikalle kerääntynyt poppoo lähikauppalounaksen hankittuaan takseilla kohti seuraavaa kohdetta. Siellä nähtävillä oli hieman tuoreempia, Joomon-kauden jätöksiä, kuten saviruukkuja ja lapin mökeiltä näyttäviä kauden hengen mukaisia asumuksia. Itsekin pääsi kokeilemaan nuolenpään valmistamista taannoisin työkaluin, nahanpalan ja jonkun sarven avulla.

Ohjelman päätyttyä saattoi opettaja autollaan meidät kaksi ainutta pyörällä tullutta ensimmäiseen paikkaan, jossa polkuliikennevälineet oli parkissa. Suoran kotiutumisen sijaan päätettiin poiketa keskustaan pariin liikkeeseen, josta tarttuikin matkaan itselleni taas yksi figu sekä Kajiuran, tarkemmin FictionJunction YUUKA:n vasta saman viikon keskiviikkona julkaistu levy Circus. Jokunen figu löysi tiensä myös toisen suomalaisasiakkaan ostoskassiin.

Kotiinpaluun jälkeen oli vuorossa pienimuotoista siivoskelua, minkä jälkeen päätettiin pistää kämpällä pystyyn spontaani nomikai, johon illan mittaan liittyi kämpän melkein jokaisen asukin lisäksi myös lähistön Tohoku Fukushi -yliopiston suomalaisvaihtari, itselleni muista suomalaisjuhlijoista poiketen uusi tuttavuus.

Seuraavana aamuna päätin epätoivoisesti sunnuntaista alakuloisuutta pakoillen lähteä pyörän selässä johonkin kivalta vaikuttavaan suuntaan. Google maps näytti lupaavalta pohjoisen suunnassa, joten kamera matkassa auringon porottaessa sadekauden keskellä lähdin polkemaan/taluttamaan pyörää Nakayamaan (vaikka tarkoitus oli vähän eri, mutta ei se suunnistus aina niin hyvin onnistu). Kartasta olin katsonut kiinnostavaksi kohteeksi Mizu no Mori -nimisen metsäkappaleen, jonka keskellä oli nimen mukaisesti järvi. Suunnitelmat ei kuitenkaan aivan toteutuneet, sillä havaitsin metsän vasta matkan loppupuolella turhan etäältä. Turhaan ei silti suinkaan tullut lähdettyä, sillä ihastuin vallan vuoristoon päin häipyviin maisemiin, jonne haluan joskus pisemmällä ajalla vielä palatakin, tai mahdollisesti nopeammalla kulkuvälineellä. Yksi vaihtoehto olisi tuleva viikonloppu, sillä maanantai on kansallinen vapaapäivä nimellä Umi no Hi, Meren Päivä. Niin, ja reissun alkupuolella tapasin myös ison patsaan, josta olin jo aiemminkin kuullut, mutta kun en moista osannut heti odottaa, niin edessä sumun takaa kerrostalojen ylle kohoava Buddhantapainen valkoinen ilmestys oli suorastaan pelottava, ja lopulta vastustattoman luoksensavetävä. Kuva ei ole paras mahdollinen, mutta pistetään nyt kun tuli niin mainostettua. Toinen kuva on matkan puolivälistä kauempaa otettu, jossa näkyy aika kivasti koko.


Ja tavan mukaan hieman arvailuja tulevasta. Huomenna on vain kanji-tunti, minkä jälkeen jätän taas luultavasti labran väliin ja suuntaan kämpille odottelemaan alkavaa kendo-harkkaa. Kendossa on siis, jos en aiemmin ole kertonut (en jaksa tarkistaa), yhteiset harkat melko vakiintuneella ohjelmalla (paitsi omalta osaltani, kun heilun edelleen pelkän kepin kanssa yksin) tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Keskiviikkona ja perjantaina saa käydä varattuna aikana itsekseen harjottelemassa, mutta varsin harvoin paikalla näkyy nykyään muita. Itse kuitenkin yritän aina päästä paikalle, kun taidot ei ole vielä lähellekään muiden tasolla, ja yleensä seuraan liittyy joku opastusta antava senpai, jolla sattuu olemaan aikaa ja velvollisuudentuntoa ohjata poloista alokasta. Varusteiden ostoa varten on nyt alustavasti suunniteltu tulevaa sunnuntaita (joka tavasta riippuen on joko tällä tai ensi viikolla, paikallisesti jälkimmäisellä), jolloin on siis tarkoitus suunnata alan liikkeeseen ihmettelemään useita nollia hintalapuissa. Sijoitus tullee olemaan kohtuullisen suuri, mutta kuten toivottavasti olen jo blogissakin muistanut mainita, en ajatellut jättää kendoa vaihtovuoden viihdykkeeksi vaan hankkia itselleni ihan oikean harrastuksen. Ja tänään kun pääsin vähän enemmän kokeilemaan päähän hakkaamista asiaan kuuluvien huutojen kera, tuntui valinta varsin osuneelta. Vielä kun liikkuisi jalat ja kädet vähän vikkelämmin...

Viikonlopun loma jatkuu siis tällä kertaa maanantainkin, joten jotain matkanpyrähdystä voisi kokeilla kehitellä, vaikkapa Yamagatan suunnalle vuorille päin, kun sinne niin tekee mieli. Mutta akuutein tarve lienee kuitenkin uni, joten huomisesta myöhäisestä heräämisestä huolimatta lienee aika siirtyä petiin. Toivottavasti tekstistä tuli kelvollista luettavaksi, sillä lauserakenne ei juuri yltänyt lennokkaaseen sekasotkuun josta niin kovasti pidän, vaan sisältö saattaa aueta jopa liian yksinkertaisesti.

Havittiin

Lentopallo 9:lla kenttapelaajalla ei omalta labilta sujunut niin hyvin kun vastustajalla, jolla myos oli JYPE-kursseilta tuttu vaihtari pelaamassa. Ensimmainen era oli melko tasainen, 15-11 jos oikein muistan, mutta toinen meni sitten 15-3.

Nyt vuorossa taas seminaari, josta kannykalla kirjotan. Ehtis vaan jossain valissa jotain syomaankin...

Kannykkaraportti

Tanaan piti olla oman labrani peli lentopalloturnauksessa,joten lahdin tunnin ajoissa kanjiluennolta. Nyt taululla nayttaa kuitenkin lukevan huominen peliajaksi, joten oleskelen labralla koneetta pari tuntia ennen kendoa. Illalla voisi sitten olla aikaa kirjoitella vahan enemman, jos vaan keksin mita kirjottaa...

Kannykkablogausta

Pikainen testi ennen kendoa. Joskus asiaakin kunhan ehtii ja huvittaa...

Päiväraportti labrasta

Kuten otsikoinnistakin ilmenee, olen varsin laiskalla päällä, ja sitä on jatkunut jo jonkin aikaa. Tutkimuksen aiheen miettiminen tai tulevan esityksen sisältö ei ole sen tarkemmin ilmennyt, vaan lähinnä vaan pari ideaa on käynyt mielessä. Huomenna on kuitenkin pitkä päivä aikaa labralla, jolloin voisin yrittää edistää sitäkin puolta, vaikka pitäisi kyllä käydä kaupungilla esim. vaatteita ostamassa, kun se ei sunnuntaina jostain syystä onnistunut, vaikka paikalle meninkin.

Tämän viikon lauantaina on taas ohjelmaa tiedossa, kun kendo-klubi järjestää ympäristössä majailevien kendo-klubien välisen turnauksen, johon aikataulun mukaan mennee aikalailla koko päivä. Itse en ole vielä sentään kilpakunnossa, mutta luultavasti yritän metsästää kaikenlaista yleistä auttamista, vaikka vajavainen kielitaito ja paikkojen tuntemus taitaa rajoittaa aika paljon mahdollisuuksia.

Laiskuuden painaessa koko ajan vaan pahemmin, taidan lähteä hiljalleen valumaan kämpälle päin. Jotenkin uhkaavasti alkaa sunnuntaimasennus venymään maanantain puolelle... no, eiköhän sitä pärjäile, kunhan nyt saisi vähän taas asioita hoidettua.

Niin juu, lienee hyödyllistä tulevia vaihtareita ajatellen mainita (vaikka epäilen ettei nyt ihan koko blogia lue, mutta vaikka sitten muistutus itselle tulevaa raporttia varten), että kelalta ei ole näkynyt kesäkuun tukia. Aiempia kokemuksia luettuani kysyin vielä erikseen pariin kertaan, että tosiaan antamani laput riittää kesätuenkin hoitamiseen, mutta myöntävästä vastauksesta huolimatta ei rahaa ole näkynyt. Muilla paikallaolijoilla on tosin tilanne toisin, en sitten tiedä missä mättää, mutta sellanen tahti rahojen hiipumisessa on, että ei kyllä oikein tykkää jäädä tuista paitsi.