ITK2011 Kokemuksia, 3. päivä + Kendoviikonloppu

Uskomattoman tylsä otsikko peittää ovelasti alleen taas ah niin kierrellen ja epäselvästi kirjoitetun viestin suoraan aivoitusten syvimmistä pintavesistä. Kyllä, meinasin jatkaa edellistä virkettä vielä parin sivulauseen verran, mutta eiköhän tarkoitus tullut jo selväksi. Jatkan siis siitä, mihin viimeksi jäin, mutta en mene alkuunkaan takuuseen, mihin se tällä kertaa tulee johtamaan ja mihin päättyy. Edessä on sunnuntain monta pitkää tuntia, eikä tällä kertaa minua ole estämässä edes liian iso viinipullo.

Ensin on kuitenkin valittava tunnelmaan sopiva musiikki, missä Spotify on viime aikoina ollut korvaamaton apu. Oman kokoelmani rajallisuus on tullut ilmi vasta viimeaikoina, kun olen uskaltautunut tutkimaan pelätyn populaari- eli pop-musiikin salattuihin teihin. Muunmuassa Owl City on lähes täydellistä sunnuntaimusiikkia, mutta käytin sen vaihtoehdon jo tämän viikon edellisenä sunnuntaina, joten tälle päivälle on keksittävä jotain muuta. No, laitoin jonoon viitisen kappaletta eri artisteja, pitänee pysähtyä jonkin kiinnostavan kohdalle tai etsiä johon kuunneltua lisää ehdokkaita. Ensimmäisenä kaijuttimille ehti Lamb - Gabriel.

Sitten siitä konferenssista. Linkittelin omia esityksiäni varmaan jo aivan riittävästi, joten nyt riittänee kertoa, että esitys meni ihan hyvin, vaikkakin puheenvuorot hieman venyivät ja viimeinen kolmesta esiintyjästä (en onneksi minä) joutui hieman tiivistämään tarinaansa. Kokonaisuus pysyi kuitenkin hyvin kasassa, ja muutama kiperä kysymyskin ehdittiin vastauksineen käydä läpi.

Esityksen jälkeen käytiin vielä käyttämässä perjantain lounaslippu, minkä jälkeen mitta alkoi olemaan täynnä ja itse kukin katseli jo kaihoisasti juna-aikatauluja. Ruokapöydän ääressä todettiin asioiden (lähinnä videostreamauksen) rullaavan ihan hyvin itsekseen, joten päätettiin lähteä piakkoin bussilla rautatieasemalle ja sieltä karkuun ITK-hälinää. Pako onnistui varsin hyvin, ja olin jo hyvissä ajoin kotona valmistautumassa seuraavaan koitokseen, hieman enemmän fyysiseen sellaiseen.

Konferenssin kanssa samalle viikolle osui siis Japanista tulleen kendo-opettajan vierailu Tampereella. Tilaisuutta varten oli järjestetty tukku ylimääräisiä treenejä, mikä tarkoitti yhteensä viisiä treenejä perjantaista sunnuntaihin. Viikonlopun ohjelma oli siis melkolailla selvä, kun lauantai-illalle oli vielä varattu vierailu paikalliseen Japanilaiseen, Marusekiin. Opettaja ei puhunut erityisen paljon englantia, mikä tiesi sitä, että minulla oli melko iso osuus sekä harjoituksissa että muutenkin opettajan kanssa kommunikoinnissa. Harjoitusten aikana tulkkasin opettajan selityksistä sen minkä pystyin ja ehdin, ja tauoilla autoin lähinnä oman kerhon oppaita opettajan kanssa keskustelussa. Tulkkaamien taisi sujua ihan riittävän hyvin, eikä ainakaan kukaan huudellut takaa virheellisistä sanavalinnoista, ja välillä sain seuralaisilta apua vaikeiden suomenkielisten sanojen kuten "polvi" kanssa.

Tulkkaushommasta huolimatta, tai oikeastaan aika paljon sen ansiosta, sain viikonlopun treeneissä erinomaista kendo-opetusta ja varmasti aivan riittävän fyysisen rasituksen melko passiivisten konferenssipäivien jatkoksi. Sunnuntaina toisten harkkojen päätyttyä olin jo täysin varma, että seuraava tiistai menisi lepäillessä. Lauantain Maruseki-vierailu puolestaan osoitti taas kerran, että Japanilainen ruoka on hyvää, ja jos vaan sopiva tilisuus koittaa, menen käymään mahdollisimman pian uudestaan. Saman henkilön alullepanema Hanabi onkin jo tullut hyvin tutuksi.

Sain pitää opettajalle seuraavaa vielä parin tunnin ajan seuraavana maanantaina, kun hänelle näytettiin vähän Tamperetta ja käytiin lounaalla ennen Helsinkiin siirtymistä. Mitään erikoista kerrottavaa siitä ei jäänyt, mutta sainpahan "ilmaisen" lounaan. Ja mahdollisuudet käyttää japania on ehdottomasti aina tervetulleita, sillä en halua missään tapauksessa päästää kielitaitoa ruostumaan. Ja opettajan vierailu osoitti taas, että kyllä se ruostuu, jos sen jättää ulos sateeseen makaamaan vuosikausiksi ilman sen kummempaa käyttöä.

Pahin kirjoituspuuskani taitaa olla jo laantumaan päin, joten viesti loppunee alun uhkailuista huolimatta melko lyhyeen. Tulevaisuudensuunnitelmista voisi kuitenkin vielä jotain mainita. Ja sen, että tällä hetkellä taustalle on vakiintunut Hooverphonic. Ensi viikko tulee loppumaan lyhyeen, kun otan pitkäperjantain lisäksi torstain lomaa töistä ja lähden tutustuttamaan vanhempiani kevään valoon. Pääsiäistä en kuitenkaan kotiseudulla aio viipyä, vaan palaan parin kolmen päivän kuluttua viettämään sitä kaveriporukan kesken. Kokonaisuudessa lomasta tulee siis viisipäiväinen, enkä muista moista viettäneeni sitten joulun, jos silloinkaan. Tekemisen puutteesta tulen kuitenkaan tuskin kärsimään. Kaiken pahan lisäksi olen vielä keksinyt herätellä eloon piirrustusharrastustani, minkä varmasti viimeistään toukokuun loppuun pakkautuvat sivarin lomapäivät tuovat blogissakin esille.

Tämä taitaa sitten olla tältä erää tässä. Lisää blogia luvassa sitten, kun sitä taas joku innostuu kirjoittamaan. Se saattaa olla hyvinkin pian, mikäli viimeaikojen merkit pitävät paikkansa ja tulkitsen niitä oikein. Tai jos sattuu tulemaan tylsä iltapäivä. Tai jos satun katsomaan animea viiniä lipittäen. Tai jos vaan tulee jotain tärkeää kirjoitettavaa, joka kiinnostaisi lukij... ei, tuo viimeinen ei kyllä tule tapahtumaan koskaan, mutta eiköhän tämä blogi sätki hengissä siitäkin huolimatta vielä hyvän tovin.

ITK 2011 kokemuksia, 2. päivä: streamia

Kirjoitetaan nyt päiväkirjamaiseen tyyliin, kun sellaisella tuli päästyä hyvään alkuun. Joten sen kummempia jaarittelematta menen suoraan asiaan. Ja pysyn siinä, ainakin pari ekaa lausetta.

Konferenssin toinen päivä ei sisältänyt ohjelmanumeroita, joissa olisin varsinaisesti ollut mukana, mutta taustalla häärääminen vei kuitenkin melko tehokkaasti koko päivän. Jonkin verran aikaa löytyi myös kiertelylle ja jopa tauon pitämiselle, mutta ei lähellekään tarpeeksi, jotta olisin voinut rauhoittua ja kuunnella jonkin kokonaisen esityksen keskittyneesti.

Päivä alkoi konferenssin avajaisilla (koska, kuten viime kirjoituksessa mainitsin, ensimmäinen päivä ei ollut varsinaisesti osa konferenssia), joka videoitiin ja lähetettiin livenä nettiin. Heti perään siirryin seuraamaan takarivistä, kun ConEx-projektin tutkijapuoli piti esityksensä. Omaan ohjelmaani oli kyllä merkitty myös joukko muita esityksiä, mutta en lopulta seurannut niistä mitään. Jonkin aikaa tuli oleskeltua myös posterinäyttelyssä, jossa yhtenä posterina oli edellä mainitun tutkijakaksikon ConEx-posteri. Sivussa tuli myös vaihdettua pari sanaa mahdollisesta yhteistyöstä Mobiilikesäkoulun kanssa. Virallisesta ohjelmasta mainitsemisen arvoinen lienee vielä poliittinen vaalipaneeli, jossa tekemäni keskustelunäkymä pääsi jo ihan kivasti esille (tosin olisi voinut etukäteen kertoa, niin olisi voinut varautua vähän paremmin...).

Virallisen ohjelman loputtua tuli käytyä pikaisesti pomon sviitissä skumppalasillisella, mutta matka jatkui nopeasti työkavereitten matkaan keskustaan, jossa odotti kreikkalaisen ravintolan mielenkiintoinen tunnelma. Ruoka maittoi ja viini rentoutti tunnelmaa entisestään, mutta erityisesti jäi mieleen paikan tarjoilija. Palvelu oli erinomaista valtavasta kiireestä huolimatta, eikä tarjoilija peitellyt kiirettä vähääkään. Seitsämän hengen seurueemme vakuutteli kovasti, ettei palvelun hitaus häirinnyt (ravintolassa oli yksi kokki, ja juuri ennen meitä tuli paikalle iso seurue). Oma annokseni oli simpukoita tomaattikastikkeessa ranskalaisten kanssa, mikä maistui oikein hyvin, mutta aiheutti sen, että vaikka annokseni tuli ensimmäisenä, olin viimeisenä syönyt. Kun onnettoman sattuman kautta jouduimme juomaan vielä kolmannen pullon viiniä, oli ravintolasta poistuessa sen verran mukavaa, että matka jatkui läheiseen pubiin. Pari oikein hyvää olutta myöhemmin siirryimme takaisin hotellille, jonka "yökerhossa" meni miesväeltä vielä muutama tunti. Sen erityisempää tarinaa ei illasta jäänyt kerrottavaksi, mutta tulipahan verkostoiduttua, edes oman väen kesken.

Tänään on siis luvassa vielä oma esitys puolen tunnin kuluttua, joten lienee aika mennä sinne valmistautumaan. Toivottavasti pääsen sen jälkeen hyvissä ajoin lähtemään Tampereelle päin, sillä siellä odottaa jo Japanista saapunut opettaja ja kendoharkat seitsämästä eteenpäin. Siitäkin ehkä lisää myöhemmin.

ITK 2011 kokemuksia, 1. päivä: saapuminen ja wiki-workshop

Tätä viikkoa on odotettu kauan. Töissä odotus on ollut lähinnä pelonsekaista deadlineja karttavaa odotusta, joskin itse olen tapani mukaan jättänyt sressaamisen muille ja tehnyt asiat niin hyvin kun jaksan. Ja vaikka itse sanonkin, olen jaksanut aika hyvin, kiitos aivan loistavasti alkaneen vuoden. Töitä on kyllä riittänyt, ja on siitä vähän kavereille tullut valiteltuakin, mutta tuskin mitenkään pahasti. Mutta kuitenkin, tällä viikolla eli tarkemmin keskiviikosta perjantaihin on Hämeenlinnassa ITK-konferenssi (Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa). Kyseessä on alan suurin konferenssi, jossa on tänäkin vuonna n. 1500 kävijää.

Ensimmäinen kokemukseni ITK:sta on itse asiassa viime vuodelta. Kun kävin sivaripaikkaa varten "työhaastattelussa" TRIMmissä, niin haastattelijani ja paikan pomo (ja konferenssin pomo...) suositteli käymään kyseisen konferenssin tutkijatapaamisessa, joka on opiskelijoille ilmainen. Keskiviikkona on siis joka vuonna varsinaisesta konferenssista irrallinen workshop-päivä, jossa ei ole esityksiä vaan eri organisaatioiden järjestämiä maksullisia ja maksuttomia workshopeja ja asiantuntijatapaamisia. Ja itse olin siis yhdessä workshopissa mukana järjestäjän taholta. Workshop oli Helppokäyttöiset wikit opetuksen tukena, ja olin toisena kouluttajana lähinnä teknisen asiantuntijan roolissa. Sisältö tuskin kiinnostaa kovin montaa lukijaa, eikä tällä hetkellä juuri kirjoittajaakaan, joten ohitan sen mainitsemalla "kokeiltiin wikejä". Ihan hyvin se mielestäni meni, eikä kukaan ainakaan ihan suoraan haukkunut pystyyn ja vaatinut rahojaan takaisin.

Kronologinen järjestys jäi taas sekavien mielleyhtymien jyräämäksi, mutta liekö moinen enää kenellekään yllätys. Kuitenkin, päivähän alkoi siitä kun heräsin (aikaisin...) kahdeksalta lähtevää junaa varten. Workshop alkoi vasta iltapäivällä, mutta toinen roolini konferensissa vaati alkuvalmisteluita jo ennen koko päivän kestävän tutkijatapaamisen alkamista. Jos yli-innokkaasta itk:n ohjelmasivuille linkittämisestä huomannut vielä mitään epäilyttävää, niin tässä vaiheessa paljastan, että kyseinen sivusto (siis vain ohjelma-osuus, muusta itk.fi-sisällöstä en ota pienintäkään vastuuta...) on tekniseltä toteutukselta omaa käsialaani ja ideoita se on saanut tutkimushankkeesta, jossa olen mukana. Yhtenä osana siihen kuuluu puheenvuorojen live-videon (ja myöhemmin tallenteiden) liittäminen konferenssin ohjelmaan, kunkin puheenvuoron/esityksen yhteyteen. Tutkijatapaamisen alkupuheenvuoro haluttiin lähettää livenä nettisivuille. Konferenssiin piti siksi saapua aamulla tarkistamaan kameroiden ja videolähetyksen toimivuus ja laittamaan se puheenvuoron alettua käyntin. Käynnistyksen onnistuttua kelvollisesti, siirryin jo lounaan kautta kohti workshopiani. Huomenna homma kuitenkin jatkuu, sillä tällä kertaa videota lähetetään lähes koko päivän ajan.

Konferenssisivujen toteutukseen liittyen oleilen paikalla videoinnin lisäksi myös muuten kuulemassa kommentteja ja selittämässä sivujen ideaa ja tekniikkaa. Merkkinä siitä pukeudun paitaan, jossa järjestelmän nimi "ConEx" lukee tyylikkäästi valkoisin kirjaimin mustalla pohjalla. Huomenna saan paremman kuvan, mitä kyseinen rooli käytännössä tarkoittaa, mutta muuten päivä pitäisi olla hieman helpompi, sillä ei tarvitse esiintyä. Perjantaina on sen sijaan luvassa yksi esitys, jossa olen yhtenä puhujana, mutta siitä lisää tuonnenpana.

Tällainen raportti tällä kertaa. Valitan tekstin huonosta laadusta ja sisällön kuivuudesta. Illalla kyllä käväistiin työporukalla ravintolassa, mutta ei siitäkään jäänyt mitään mielenkiintoista kerrottavaa. Lohisalaatti oli kyllä hyvää, vaan ei sekään kuin juuri ja juuri mainitsemisen arvoisesti. Huomisesta saattaa löytyä muutakin sanottavaa, kun lienee parasta olla illanviettoseurassa mukana (enkä oikeastaan pistä vastaan, sillä kuivaahan tämä muuten olisi...). Nyt on kuitenkin parasta panna maate, sillä videolaitteita pitää olla tarkistamassa aamusta hyvissä ajoin, ja sitä ennen pitäisi ehtiä hotellin aamupalalle.