Joulunviettotapa taitaa poiketa Japanin ja suomen valilla aikalailla, mutta jotkut asiat sentaan on hyvinkin tuutuja. Ihmisia on kasoittain liikkeella, kaupat juhlii myyntilukuja, ja mina etsin aattona iltapaivalla ensimmaista joululahjaa... kotiin menevat on joka tapauksessa myohassa niin ne voi ostaa myohemminkin :)
Mutta paikallisten nsalta jatkan etsintaa. Naissa merkeissa, viela kerran:
HYVAA JOULUA!
Taas on vierahtanyt kymmenisen paivaa vailla blogipaivityksia, joten nain kendoharkkojen (juu tauko alko, mutta harkka-aikaan saa silti kayda reenaamassa, mika on erityisesti minulle aloittelijana jopa suotavaa) jalkeen rentoutessa hyodynnan taas kannykan mahdoollisuuksia selostamalla taas mita taalla on oikein kaynyt.
Ja jos taas aloittais selittelemalla aktiivisuden puutetta. Eilisen kanji-tunnin myota alkoi siis parin viikon "joulu"loma (kutsutaan nyt shksi vaikka yhteys jouluun ei taida niin vahva, talviloma kun on sitten erikseen), mutta sita ennen lahinna pari asiaa piti kiireisena. Ensinnakin, labran toisen lukukauden ensimmainen esitelma oli menneena keskiviikkona, mika aiheutti paanvaivaa itse esityksen lisaksi valmistelujen muodossa lahinna edellisella vikolla. Esityksen sisalto oli talla kertaa varsin lahella omaa alaani, mika aiheutti mm. sen, ettei kuuntelijoista kukaan tainnut ymmartaa mita puhuin... no, ehka parempi niin, mutta loppuesitykseen voisi olla kiva saada joku demo ja intternetti for dummies -tyylinen intro.
Toisekseen, nyt puhaltaa talvisaata pois aivan eri ilmastointilaite, eli vaihdoin kamppaa l. muutin. Syita voisi vain vahan valehtelemalla vaittaa olevan monia, mutta niista kiinnostuneet kysykoot tarkemmin henkilokohtaisesti. Vaihto-opiskelija-asunnossa, paikallisittain "kaikanilla", oli kuitenkin ihan kelpo asua, ainakin nain uuden version kokeneena. Muutto sen sijaan aihdutti kaikenlaista paanvaivaa, joka on kuitenkin jo suurimmalta osalta onneksi ohi. Uusi kamppa on vahan enemman japanilaistyylinen liukuovineen, saatan pistaa jossain valissa jotain pienta kuvaakin...
...kunhan tanne saa netin. Eli kannykka on nyt, erityisesti kun lomalla ei tule labralla vierailtua, kutakuinkin ainoa keino pitaa yhteytta, joten joulutervehdyksia saattaa tulla oudosta osotteesta. Pian pitaisi kuitenkin olla kuitua luvassa.
Ja mitas sitten viela... ainakin: Onnea kummitytolle!! Lahja tulee, joskus...
Ja: Onnea pikkuveljelle!! Lahjakin ehka tulee =)
Ja kohta tosiaan joulukin. Taalla paikalliset pohtii mita eroa on joululla ja jouluaatolla, "eikos kummatkin oo opiskelua varten?". Jepps, itse paneudun lomalla kunnolla kendoon, viidesti vikossa jos vaan jaksaa. Liikuntasalillakin on tosin lyhyt loma vuodenvaihteessa. Mutta siita ja kuun viimeisesta kolmanneksesta lisaa taas myohemmin. Hyvia lomia Suomeenpain!
Ja taas huomaan päiviä menneen sen verran monta ohi, että on aika paljastaa maailmalle mitä täällä saarella on puuhailtu viimeiset pari viikkoa. Lisäksi sekoittanen joukkoon hyppysellisen loppukuun ennusteita.
Joulukuu siis pääsi alkamaan, minkä voi kaupungilla käydessään noteerata hyvinkin selvästi ulko- ja sisätilojen joulukoristeista. Jozenji-kadun paikallisesti kuuluista kadun keskiosan puurivistöön aseteltu valaistus on kuulemma tänä vuonna taloudellisista syistä selvästi viimevuotista hillitympi, mutta en ole sitäkään vielä päässyt ihmettelemään kun puolivalmiina. Kyseisen kadun viereinen Koutoudai-puisto jouluvalojen ja ison joulupukki-eläimen (eläinlajista en tiedä, mutta tonttulakki sillä oli) koristelemana tuli sentään eilen ohimennen nähtyä.
Kendoharkat on puolestaan sitten tämän vuoden osalta ohi, vaikkakin jäsenten oletetaan jossain määrin harjoittavan itsenäistä treenaamista myös loman aikana. Se näkyikin lopettajaisten jälkeisenä iltana, kun sattumalta törmäsin kaupungilla pyöriessä kahteen kerholaiseen, joista toinen oli pirteässä (ei nyt sentään pakkas)säässä päässyt jo harjoittelussa hyvään vauhtiin. Tuttuihin sattumalta törmääminen ei ole kovin yleistä, mutta seuraavana päivänä menikin taas pyörällä ohi saman kerroksen tuttu, ja kaupassa näkyi koulun hallintotiskillä vierailuista tuttu kasvo (vaan ei nimi...). Niin, jos asiaan palaa, niin harkat tosiaan loppu mistä syystä olenkin nyt labralla istumassa enkä kämpällä liikuntasalille lähtöön valmistautumassa.
Mistä pääseekin sujuvasti seuraavaan aiheeseen, labran esitykseen, mikä on määrä pitää ensi viikon keskiviikkona. Kaikkien onneksi ei aihe ole enää kovinkaan sidoksissa siihen, mitä labran tutkimukset yleensä koskee, vaan pääsin valitsemaan itselleni sopivamman aiheen, web-kuvagallerian tekemisen. Itse aihe tuskin sen enempää ketään kiinnostaa, tarkoittaen nyt sekä blogin lukijoita että labran väkeä esitystä pitäessä, joten olen edennyt melko verkkaista tahtia. Valmista kuitenkin pitäisi vähitellen saada... Lisäksi huomenna pitäisi pitää yhdellä japanin kursseista esitelmä jostain mahdollisesti pääaineeseen liittyvästä mielenkiintoisesta asiasta, kokeesta tms, jota varten on tänään suunnitelmissa olla labralla hieman pisempään. Bonuksena joku labralla ehkä ajattelee että "on se Mikko näköjään edes joskus paikalla...".
Näköjään organisoidusti kirjoittamisesta ei tule enää yhtään mitään, mutta yrittäkää kestää...
Äskettäin tuli sitten melko yllättävä vierailu labralle, sillä viime vuonna paikallani ahkeroinut Sami piipahti tuomaan terveisiä ja tuliaisia labran tutuilleen. Olin siis kohtuullisen hämmästynyt, kun ensimmäistä kertaa viikkoon labralle tultuani tuli senpai sanomaan että "tuuppas vähän tänne, täällä on suomalaisia". Tarkempaa tietoa visiitin taustalla en ole saanut, mutta toivottavasti ehdin vielä vähän turista samasta yliopistoista tulleiden kanssa. Ei täällä sentään kovin usein uusia suomalaisia näe, ja paluuseenkin on aikaa vähintäänkin reilu kolme kuukautta (toivottavasti vähän enemmän, mutta siitä lisää sitten kun 'aurinko laskeeekin itäään...').
Juu, nyt takaisin ahkeroimaan, blogia taas joskus lisää.
